Siis hyi apua mikä koulupäivä. Oli ehkä hirvein koulupäivä koko elämäni aikana :D Olin niin pihalla, en tuntenut ketään ja seisoin vaan yksin nolona jossain nurkassa. Siis yritinhän mä muille jutella, mutta ah niin ihanat suomalaiset on tosi ujoja <3 Siis emmätiedä, ei oo mikään maailman parhain fiilis. Onneks yks tuuttoreista on mun kaveri ja se tuli sit syömään mun kans ja mun linjalla on sittenkin 2 ihmistä kenet tiedän ja jotka ties mut, joten vikat tunnit sain seuraa kun löydettiin toisemme.
Koulu on tosi hieno ja moderni, ja sieltä löytyy yhtä sun toista ja kyllä voin sanoa nyt jo tykkääväni siitä rakennuksesta, mutta oon ihan tosi ihmeissäni, koska ekaa kertaa sitten eskarin oon koulussa ilman mun parhaita kavereita.
Se on mun mielestä ehkä oudointa että lähdin viimevuonna jenkkeihin ihan yksin. En tuntenut ketään. Ei puhuttu kenenkään kanssa edes samaa kieltä, mutta mua stressattaa enemmän tää koulun alku kun se että lähdin jenkkeihin. Jenkeissä tuli aina juteltua kaiken maailman rändom ihmisille, että on niin hassua kun en enää tee sitä täällä. Olin jotenkin päässäni ajatellut että kun tänään meen kouluun niin juttelen tuntemattomille ja oon sellanen iloinen ja sosiaalinen mutta tapahtuiko mun mietteet? No ei. Olin just sellanen epäsosiaalinen paska kenen luokse kukaan ei haluu tulla juttelemaan :D Tai siis kyllä mä tuntemattomille ihmisille juttelin, mutta mulle tuli kaikista sellanen fiilis että ne ei haluu jutella takas? Emmätiedä, tuntu vaan tosi yksinäiseltä. TIEDÄN että tuun samaan kavereita, että kaikki tulee järjestymään ja että alku on kaikille hankala, mutta kuitenkin mua ahdistaa se ajatus että TÄÄ ON NYT SE MUN IKIOMA OPISKELIJAELÄMÄ missä pitäis löytää kavereita loppuelämäksi ehkäpä? Mun linjalla on 80 muuta opiskelijaa joten ois kyllä outoa jos kukaan niistä ei ois mun tyylinen ihminen, mutta kuitenkin sitä jänskättää että miten ne omanlaiset ihmiset löytää?
Keskiviikkona meillä on jo uusien opiskelijoiden joku kaljanjuonti-leikkimis-piknik-jutska, torstaina saunailtaa ja perjantaina ekat koulun järjestämät bileet, ja oon kyllä innoissani!
Mia tulee mun kans perjantaina koulun lukaalille juhlimaan joten en mee sinne ainakaan ihan yksin. Emmäätiedä. Kuullostaa ehkä vähän egolta mutta mä en oo tottunut olemaan yksin. Huomenna on uus päivä ja toivottavasti opitaan tuntemaan ihmisiä paremmin. Kyllä tää tästä lähtee, pikkuhiljaa. Huomenna otan tavoitteeksi saada ekan uuden kaverin facebookkiin!
Koulu on tosi hieno ja moderni, ja sieltä löytyy yhtä sun toista ja kyllä voin sanoa nyt jo tykkääväni siitä rakennuksesta, mutta oon ihan tosi ihmeissäni, koska ekaa kertaa sitten eskarin oon koulussa ilman mun parhaita kavereita.
Se on mun mielestä ehkä oudointa että lähdin viimevuonna jenkkeihin ihan yksin. En tuntenut ketään. Ei puhuttu kenenkään kanssa edes samaa kieltä, mutta mua stressattaa enemmän tää koulun alku kun se että lähdin jenkkeihin. Jenkeissä tuli aina juteltua kaiken maailman rändom ihmisille, että on niin hassua kun en enää tee sitä täällä. Olin jotenkin päässäni ajatellut että kun tänään meen kouluun niin juttelen tuntemattomille ja oon sellanen iloinen ja sosiaalinen mutta tapahtuiko mun mietteet? No ei. Olin just sellanen epäsosiaalinen paska kenen luokse kukaan ei haluu tulla juttelemaan :D Tai siis kyllä mä tuntemattomille ihmisille juttelin, mutta mulle tuli kaikista sellanen fiilis että ne ei haluu jutella takas? Emmätiedä, tuntu vaan tosi yksinäiseltä. TIEDÄN että tuun samaan kavereita, että kaikki tulee järjestymään ja että alku on kaikille hankala, mutta kuitenkin mua ahdistaa se ajatus että TÄÄ ON NYT SE MUN IKIOMA OPISKELIJAELÄMÄ missä pitäis löytää kavereita loppuelämäksi ehkäpä? Mun linjalla on 80 muuta opiskelijaa joten ois kyllä outoa jos kukaan niistä ei ois mun tyylinen ihminen, mutta kuitenkin sitä jänskättää että miten ne omanlaiset ihmiset löytää?
Keskiviikkona meillä on jo uusien opiskelijoiden joku kaljanjuonti-leikkimis-piknik-jutska, torstaina saunailtaa ja perjantaina ekat koulun järjestämät bileet, ja oon kyllä innoissani!
Mia tulee mun kans perjantaina koulun lukaalille juhlimaan joten en mee sinne ainakaan ihan yksin. Emmäätiedä. Kuullostaa ehkä vähän egolta mutta mä en oo tottunut olemaan yksin. Huomenna on uus päivä ja toivottavasti opitaan tuntemaan ihmisiä paremmin. Kyllä tää tästä lähtee, pikkuhiljaa. Huomenna otan tavoitteeksi saada ekan uuden kaverin facebookkiin!