7 days until she comes!

Tää maanantai meni tosi tosi kivuttomasti. Pojat nukku yli yheksään ja mäkin heräilin vasta ysin aikaan. Toivottavasti kaikki päivät menis näin nopsaa! Aamupalalla oltiin vasta kympin jälkeen aamupalalla mikä helpotti tätä päivää suunnattomasti kun syötiin jo niin myöhään ja sitten vasta alkoi leikit! Eihän siinä ollut kun pari tuntia leikkimistä, piirtämistä ja lisää leikkimistä ennenkuin oli lounasaika ja lounaan jälkeen spraygroundille ja siitä vielä jätskille. Sitten droppasinkin jo pojat iskälle. Oli niin helppoa ja rentoa tänään, ja nyt vaan 4 kauhupäivää jäljellä! 

Ajoin suoraan Abbylle. Hengailtiin Abbyllä joku puol tuntia, Abby, Abbyn sisko, Abbyn hostäiti, 3 hostlasta, uus auppari ja Abbyn hostäidin sisko ja sen tytöt. Abbyn vanhin lapsi 7v. itki ihan tosi paljon koko ton viimeisen puolen tunnin aikana. Se oli tosi tosi tosi surullinen. K on muuten aina maailman rauhallisin ja kiltein, mutta tänään se oli vaan todella surullinen ja musta tuntu tosi sydäntäsärkevältä. Lopuksi oli aika kantaa Abbyn ja sen siskon tavarat taksiin. Sitten Abby kävi läpi meidät kaikki ja halaili tosi kovaa. Mä oon semmoinen ihminen että en itke kovin helpolla (oon kovanahkainen) mutta sitten Abby halas mua niin kyynelkanavat aukes kun nappia painamalla. Lopuksi se istahti nopeesti autoon ja auto ajoi pois. Abbyn hostyttö 7v sai ihan kunnon huutokohtauksen ja juoksi täysiä sisälle itkien ja huutaen ja mä halasin vielä Abbyn hostäitiä ja ajoin kotiin. Sinne se mun Abbsteri nyt lähti <3 Se on ollut mun kaverina koko vuoden ja nyt oli sit aika sanoa heipat. En tiedä milloin nähdään mutta goodbye until we meet again... <3

<3 Love always

Tulin kotiin ja pakkailin lisää tavaroita ja järjestelin ja mietin asioita. Katoin kaikki kengät mitä uskon tarvitsevani mun ja Linnean reissulle mutta ehkä 8 paria on kuitenkin vähän liika. Pitää jotenkin sumplia. 

Otin myös kaikki mun kuvat kehyksistä pois. Hassua. Tää on mun viimeinen kokonainen viikko Virginiassa varmaan koskaan mutta toivon että tää viikko menee nopeesti ja että mun vikasta viikonlopusta Virginiassa tulee huippu!! Ja nyt on enään viikko kunnes Linnea tulee Virginiaan. Mä niin toivon että meidän lomasta tulee elämäni parhain koska sen oon ansainnut. Kohta mun paraskaveri ja mä seikkaillaan jenkeissä! (Kuva vuodelta 2009.... jep mulla oli otsatukka)

"Life begins at the end of your comfort zone."