350 days in the states

Anteeks kun hehkutan, mutta siis ihan tosi, katsokaa tuota päivälaskuria?! Miten oonkin päässyt tänne asti että 350 päivää takana ja 11 (tai no 10) edessä? Aivan ylihullua. Vuosi on oikeesti tosi pitkä aika vaikka se meneekin nopeesti, niin kyllä mä oon ollut täällä tosi kauan. Tai kun miettii mitä kaikkea on tapahtunut ja että mä oon vaa ollu täällä. Hulluja ne ihmiset jotka jättää kaverit ja perheen vuodeksi. En mä tajua kuka sellaseen lähtee? Mutta täällä oon oppinut pärjäämään itse ja onhan se pakko myöntää että ollaan tässä kasvettu ihmisenäkin. 

Tää päivä oli aika letkeä. Hengattiin hotellilla 12 kunnes ajettiin kotiin, mä kävin froyolla Abbyn, Abbyn siskon Kellyn, Zehran ja Lauran kans ja sitte tulin kotiin vaan huilailee koska on ollut vähän huono olo tänään ja syytä en tiedä. Vieläkin on masu kipeenä, mutta jospa huomenna ois parempi olla. Illalla kun pakkailin taas tavaroita niin jostain raosta juoksi tällanen kaveri ja siis arvatkaa kuolinko. Toi näyttää tosi pieneltä, mutta voin kertoa että se oli isompi kuin MIKÄÄN AIKASEMPI. Googletin vertauskuvan. 

Mä en oikeesti pilaile yhtään. Se ei ois mahtunu mun käteen koska se oli niin iso. Mua ärsyttää kun se näyttää niin pieneltä tossa.. Siis miten tuommonen voikaan olla täällä ihmisten keskuudessa!? IHAN HULLUA ja mä kuolin niin 100 kertaa ennenku hm tuli pyydystämään sen. 

Huomenna lähtee kauhuviikko käyntiin! 45 tuntia poikien kanssa ma-pe. Täytyy keksiä jotain tekemistä jokapäivälle. Onneks meidän vesipuisto aukee keskiviikkona niin päästään sinne loppuviikoks joka päivä. Sinänsä kiva että saan viettää paljon (liikaa) aikaa poikien kans nyt ennen lähtöä, koska tää on mun viimeinen kokonainen työviikko. Eli 9 työpäivää jäljellä? Miten mun Au Pair vuosi voi olla lopuillaan?