Great Falls, Virginia

Harvinaisen hyvä tiistai vaikka mä oonkin ollu ihan pihalla koko päivän. Mä olin meijän kuskina ja tuli kierrettyä männyt ja mantereet ku mä en tajunnu mistää mitää :D Suunnattiin Satun ja Helmin kans Great Fallseille, jotka on täällä aika lähellä. Se on luonnonpuisto ja tosi kaunis. Me katottiin tuota Potomac jokea, syötiin Pringlesiä ja pelattiin sulkapalloa. Ulkona oli ihan tajuttoman kuuma ja soijatti. Hui jestas ihan tosi, tänään oli KUUMA!

Mullaonpitkätjalat.com

Siis Helmillä on korkeenpaikankammo ja se oli ihan hullu mummeli ku sen piti kiivetä tonne. Sit sen päälle hyökkäs joku pörriäinen ja kenkä lens ja kaikki huus ja mä kuolin nauruun. 

"Noku emmä voi kaikkia rakastaa." Mut sua mä voin <3

Soijanaaras. 

Kun hypättiin autoon niin mittari näytti 111 fahrenheittia. Ei oo muute koskaa näyttäny nii paljoa, ei ees keskellä viimekesää. 111 fahrenheittia on melkein 44 celciusastetta. SOIJAA PUKKAA!

Ei sais valittaa, mutta tänää oli oikeesti ihan tukalaisen kuuma! Ja sit tääl ei oo beachiä :( Yritettii googlettaa että "Potomac River swimming" nii sieltä tuli kaikki maailman varotukset että BACTERIAS DO NOT SWIM mutta mietittii just et miten paljon tuosta on vaa sitä Jenkkien ylisuojelevaisuutta. Noh, onneks viikonlopuksi viilenee taas hieman ennenkuin taas tulee näitä tukalia kuumuuksia. Mä rakastan lämpimää ilmaa kylläkin, joten en haluis valittaa ku tiedän kuitenkin että kohta oon kotona siellä kylmässä ja sateisessa :D 

Käytiin yhessä kivassa salaattipaikassa syömässä lounasta ja siitä mä lähin hakemaan poikia. Mua väsytti ihan tosi paljon, joten ehin ottaa 15 minuutin nokoset autossa ennenkuin hain pojat. 

Poikien kanssa tehtiin läksyjä joku tunti koska molemmat oli tosi epäkeskittyneitä (onks tuo ees sana...?). Sen jälkeen otettiin kunnon vesipyssysota ulkona kunnes kaikki kolme oltiin märkiä. Suihku ja sitten dinneri ja sit hm tulikin jo. Nyt täällä tuli taas ihan hullu ukkosrintama. Niitä oli melkein joka ilta viimekesänä ihan vaan sen takia kun täällä on niin kuuma niin illalla alkaa jyrisemään. 

Nyt joku kertoo mulle että _MITÄ_IHMETTÄ_?! Mulla on 50 päivää viimeiseen työpäivään. 50! Ihan äsken laitoin kuvaa instagrammiin että 100 päivää jäljellä ja nyt vaan puolet jäljellä. Jotenkin ihanaa kun aika menee niin nopeeta. Ei nyt sillä että vihaisin olla täällä, mutta 10 kuukauden jälkeen alkaa tämmöinen samanlainen arki lasten kanssa hieman puuduttaa vaikka mä tykkäänki paljon mun pojista. Mä oon oikeesti miettinyt että kyllä mä jenkeistä tykkään tosi kovaa, tykkään tästä alueesta ja kaikista ruokapaikoista ja englanniksi puhumisesta, mutta tää aupparina oleminen on vähän sii ja soo. Ja siis on se vaan niin että suomi on ykkönen, tottakai. Mutta en pidä sitä yhtään mahdottomuutena että asuisin täällä joskus tulevaisuudessa, mutta lapset (nii mitkä lapset :DDD) haluan todellakin kasvattaa kotisuomessa. Nyt alan näkemään ihania unia kotisuomesta <3