Svenskatalande bättre folk? - Asiaa kaksikielisyydestä

Saanko nyt vielä kerran sanoa että nää on mun omia mielipiteitä ja ajatuksia, nyt kun mä jaoin mun ajatukset niin jaa säkin toki omasi :D Kiinnostaa tietää. Voin kans sanoa että täälläpäin maailmaa mulle on tullu vähän erilainen fiilis tätä koko suomenruotsalaiset-suomalaiset juttua kohtaan. Täällä mä oon ylpeä suomalainen ja oon aina ylpeenä selittämässä suomenkieltä kaikille ja tuo suomenruotsalaisuus on vähän jääny taka-alalle. En mä täällä ajattele että "joo oon suomenruotsalainen." sanon vaan kaikille että "I'M FINNISH" sellaisella ylpeellä äänellä.

Joku kyseli tällaisen aiheen perään joten päätin avautua. Jos vaikka kerron vähän mun taustoista ekana. Mä oon siis kaksikielinen, eli mun perheessä puhutaan suomea ja ruotsia. Puhun äidin ja pikkuveljen kanssa ruotsia ja iskän kanssa suomea. Äidin vanhempien kanssa ruotsia ja iskän vanhempien kanssa suomea. Pikkuveljen kanssa puhun ruotsia sen takia että äiti halusi että me puhutaan keskenään ruotsia joten se tulee nykyään automaattisesti ruotsiksi. Oon siis ihan pienestä asti oppinut molemmat kielet. Mun vanhemmat kuitenkin kertoi mulle että kun olin pieni niin iskä puhu mulle aina suomea ja mä vastasin sille ruotsiksi. Molemmat mun vanhemmat puhuu siis molempia kieliä tosi hyvin, mutta keskenään ne puhuu suomea. Tottakai mä kuulen että äiti puhuu enemmän suomea kuin mitä iskä puhuu ruotsia, ja kyllä esim. mun äidin vanhemmat puhuu iskän kans aina suomea vaikka iskä osaakin ruotsia tosi hyvin. Kun syödään esim päivällistä yhdessä niin puhutaan sellaista sekakieltä, että jos iskä aloittaa keskustelun se käydään suomeksi, mutta sitten äiti voi sanoa jotain ruotsiksi niin me puhutaan ruotsia ja iskä heittää väliin kommentteja suomeksi :D Mutta siis se riippuu yleensä kelle asia on tarkoitettu. 

Oon koko elämäni käynyt ruotsinkielistä koulua ja suuri osa mun kavereista on ruotsinkielisiä. Tän vuoksi mun on pakko sanoa että ruotsi on mun ykköskieli, suomi jää kakkoseksi. Molemmat kielet on kuitenkin mulle yhtä rakkaita. Pakko myöntää että kyllä mulla on ollut sellaisia ajankohtia elämässä kun mua on ärsyttänyt että ruotsinkieltä "syrjitään" suomessa. Esim lukion ykkösellä mulla oli sellainen ajanjakso mun elämässä kun mä asioin kaupoissa, kirjstossa, lääkärissä ruotsiksi. Ihan vaan sen takia että halusin näyttää että "ruotsi on vielä aktiivinen kieli suomessa" ja että mulla olis kind of parempi mahdollisuus saada työpaikka tulevaisuudessa koska kaupat yms. tarttee ruotsinkielistä henkilökuntaa. Noh, en mä nyt enään tällaista tee vaikka ehkä pitäisikin. Yleensä se meni sillai että mä alotin ruotsiksi ja sitten se kassatäti oli sillai "Förlåt jag inte kan tala svenska. English?" No siinä vaiheessa se ois menny mullekkin vaan vaikeemmaks joten olin sillai "No ei, otetaan sitte suomenkielellä." ja mua vähän nolotti että en heti alkanut puhumaan suomeksi kun kuitenkin osaan sitä :D Tiedän että tosi monet vanhemmat ihmiset vaatii ruotsinkielistä palvelua ja mun mielestä siinä ei oo mitään vikaa, onhan niillä oikeus siihen ja hyvä vaan että joku käyttää ruotsinkieltä. 

Mulla on paljon sukulaisia pohjanmaalla ja suurin osa niistä ei osaa puhua oikeastaan yhtään suomea. Ja kun jotkut ihmiset miettii että "miten se on mahdollista?" niin miettikääpä itseänne. Puhutteko te yhtään ruotsia? Suomihan on kaksikielinen maa, ja vaikka suomenruotsalaisia on vähemmän, ei se tarkoita että ruotsi pitäisi heivata kokonaan. Suomenruotsalaiset opiskelee suomea koulussa kolmasluokalta asti ja suomalaisista suurin osa opiskelee ruotsia VAAN 3 vuotta yläasteella ja silloin se ruotsi ei kyllä kiinnosta suurinta osaa pätkän vertaa. Ja sitten vielä kehdataan puhua PAKKOruotsista. Entäs ruotsinkieliset sitten? Meillä on myös PAKKOsuomi. Ja mä oon lukenut pakkosuomea koulussa 10 vuotta, kun suurinosa suomalaisista on lukenut vaan 3 vuotta ja kuitenkin jaksaa valittaa. Ja silti, vaikka ruotsinkieliset opiskelee suomea 10 vuotta, jotkut mun lukiokavereista ei vieläkään puhu sitä niin hyvin. Kyllä ne sen kanssa tulee toimeen, mutta ei ne sitä kauhean hyvin puhu. 

Nyt jos joku tulee väittämään mulle että ruotsi on turha kieli niin mulla hajoo pää. Ruotsi on antanut ainakin mulle elämässä niin paljon. Se että on kaksikielinen on ainoastaan rikkaus. Sain mun ekan työpaikan sen takia että oon ruotsinkielinen. Ne sano mulle että "valittiin sut sen takia että sä olit ainoa joka osas ruotsia ja me tarvitaan ees yks ruotsinkielinen tuohon toimipisteeseen.". Uskallan väittää (huom! en sano että näin olisi ihan joka tapauksessa. Kyllä mulla on pari suomalaista kaveria jotka puhuu tosi hyvin enkkuu. Esim just Satu ja Helmi puhuu tosi hyvin!) että suomenruotsalaiset on parempia esim. englannin kielessä kun suomalaiset. Voin todeta sen jo ihan vaikka mun iskän ja mun oman englannin kielen ääntämisestä. Mutta tottakai ruotsi auttaa englannin opiskeluun aika paljon. Englanti on samassa kielikannassa kuin ruotsi. Ja nyt varsinkin kun oon täällä toisella puolella maailmaa oon huomannut miten siistiä on osata ruotsia. Luen esim yhen tanskalaisen kaverin blogia (mitä se kirjoittaa tanskaksi) ja ymmärrän siitä 99%. En ymmärrä oikeastaan mitään kun se puhuu, mutta kun luen tanskaa tai norjaa niin ymmärrän sitä. Oon myös huomannut miten paljon ruotsi auttaa mua mun saksalaisten kanssa. Jos saksalaiset ei löydä oikeita sanoja enkuks ne yleensä sanoo sen saksaks ja tosi usein, meillä on tosi samanlainen jos ei ihan sama sana. Esim adventskalender ja nagellack on ihan samat sanat! 

Mua ärsyttää se että tosi usein puhutaan kahdesta eri väestöstä. Suomenruotsalaiset ja suomalaiset. Mulle itselleni tää ei oo mitenkään kaksi eri väestöä. Haluan siis vielä selventää että suomenruotsalainen on ihminen jonka äidinkieli on ruotsi, eli yksi vanhempi tai molemmat vanhemmat puhuvat ruotsia. Suomenruotsalainen on syntyperäinen suomalainen, eli ihan yhtä 100% suomalainen kuin joku joka puhuisi vaan suomea. Eli mäkin oon täysiverinen suomalainen, mulla ei oo yhtäkään ruotsalaista sukulaista, ainakaan mun tietääkseni. Tiedän että meillä on ruotsissa sukulaisia, mutta ne on kai muutanut sinne täältä suomesta. Eli mun päässä ei oo mitään "nuo suomalaiset" tai "me suomenruotsalaiset". Mä oon suomalainen ja satun osaamaan myös ruotsia. Mun tekee aina mieli lyödä päätä seinään kun kerron että oon suomenruotsalainen ja joku kysyy multa "onks toinen sun vanhemmista ruotsalainen?" tai se kun suomi pelaa ruotsia vastaan jääkiekossa ja joku kysyy että kumpaa mä kannustan? Siis toi jääkiekkokysymys on oikeesti esitetty mulle ainakin 15 kertaa viimevuosien aikana. Siis siinä vaiheessa mä en tiedä miten päin mun pitäis olla :DDDDDD Siis kysykö joku just ihan oikeesti multa että KANNUSTANKO MINÄ, 100% SUOMALAINEN, RUOTSIA JÄÄKIEKON MM-KISOISSA?! En tiedä että pitäiskö itkeä vaiko nauraa. 

Sitten jos tullaan tähän "minkälaista on olla suomenruotsalainen"-osaan. Otsikko sanoo jo vähän. Svenskatalande bättre folk. Kun olin nuori olin tosi ylpeä siitä että olin suomenruotsalainen (no oon mä vieläkin mut joo:D). Muistan että liityin ircgalleriassa tuohon "Svenskatalande bättre folk"-ryhmään ja olin olenivani tosi cool. Tosi usein ennakkoluulona on että suomenruotsalaiset luulevat olevansa parempia ihmisiä, ne on rikkaita, äänekkäämpiä, kaikilla on purjevene, kaikki laulaa snapsilauluja, iskä maksaa kaiken (pappa betalar), hienostunutta porukkaa, Norsen-Hanken-Handelsbanken, ruotsinkielisille on helpompi päästä kouluihin... 

Mitenköhän lähtisin avaamaan tätä aihetta :D Jospa aloitan sanomalla että tässäkohtaa voin lopettaa itsestäni puhumisen kokonaan ja keskittyä vaan mun kavereihin ja mun kokemuksiin. Mä en luule olevani parempi ihminen. Mä tai mun perhe ei todellakaan olla yhtään keskivertoa rikkaampia. Mä en oo mitenkään erityisen ääneäkäs (kai?). Okei mun isovanhemmilla on purjevene ja mentiin yleensä purjehtimaan sillä joka kesä kun oltiin nuorempia mutta jeejee. Mä en osannut kuin "Helan gåår" snapsilaulun ennenkuin menin lukioon, ja nyt lukiossa kun meillä on ollut dinnereitä niin oon laulanut sanoista mukana. Mun iskä ei todellakaan maksa mulle oikeastaan mitään. En oo todellakaan mitenkään hienostunut. En opiskele Hankenissa. Ehkä mulla oli helpompi päästä kouluun koska osaan ruotsia. Ehkä mä en nyt sitte olekkaan kunnollinen suomenruotsalainen kun en oo enkä omista mitään noista. Ei mutta ihan tosi, uskon olevani parempi ainoastaan ruotsissa. Tietenkin mulla on kavereita jotka on kaikkea noita :D Omistaa purjeveneen, kävi Norsenin lukion ja on nyt Hankenissa, osaa kaikki snapsilaulut, niiden perhe mahtaa olla hieman rikkaampi kuin keskiverto suomalainen, jotkut on äänekkäitä, mutta siis herrajumala eihän se nyt tarkoita että kaikki suomenruotsalaiset on semmosia. Kyllä mun kaveripiiristä löytyy noita kaikkia, mutta jumaliste onhan suomenkielisiäkin jotka on rikkaita, äänekkäitä, joiden iskä maksaa kaiken?! 

Ainoa mikä mun mielestä voi olla totta on että "suomenruotsalaisilla on helpompi päästä kouluihin." No, ehkäpä, mutta mikä estää suomenkielisiä hakemaan "meidän" kouluihin? Suomenkielisillä on yhtä iso oikeus hakea ruotsinkielisiin kouluihin ja toistepäin. Mutta suomenkielisillä on vaan se ongelma että ne ei jaksanut opiskella ruosia joten voivoi sitten. Mulla on yks tuttu joka on suomenkielinen ja se pääs Hankeniin (Svenska Handelshögskolan) sillä ruotsilla mitä se oli oppinut koulussa. Mun mielestä toi on tosi inspiroivaa, että jos vaan kiinnostaa niin voi tehdä ihan mitä vain! Nyt se on siellä Hankenin piireissä yhtä mukana kuin kaikki muutkin :D 

Tottakai koska suomenruotsalaisia ei ole niin paljon niin kyllä niitä "suomenruotsalaisia piirejä" löytyy missä kaikki tuntee toisensa :D Mä ja mun perhe ei kuuluta mihinkään piiriin mutta kyllä esim mulla on "kavereita joitten vanhemmat on kavereita ja ne tuntee kans jonkun toisen vanhemmat ja oho noi onkin pikkuserkkuja vaikkei ne tiennytkään siitä tähän päivään asti" :D Ja mikä mun mielestä on hauskinta että aina löytyy yhteisiä tuttuja jostain! Joku tuntee aina jonkun joka tuntee jonkun toisen ja se on aina "Ai du känner också hennes bästis, joo joo jag har också en kompis som känner henne!" Ja sitten se menee just sillai "Ai mun serkun poikaystävän enon sedän lapsen koiran omistajan mursu on sun kummitäti?" Joojoo siistiä! 

Kuitenkin mun on pakko myöntää että mä voin nähdä pienen kulttuurieron suomenruotsalaisten ja suomenkielisten välillä. Kaikki on samanlaista suomalaista junttiporukkaa mutta kuitenkin vähän erillaista. Osaan nähdä jo eroa mun omissa vanhemmissa. Äiti tulee siis kokonaan ruotsinkielisestä perheestä ja iskä suomenkielisestä. Äiti on paljon syvällisempi ja avoimempi ihminen kuin iskä. Samoin mun isovanhemmat. Ne on erilaiset. Rakastan molempia aivan hirmuisen paljon eikä kenessäkään oo mitään vikaa, mutta mulla on vaan erilaiset suhteet mun äidin vanhempiin ja iskän vanhempiin. Samoin kavereissa. Hyi en halua selittää tätä mitenkään väärin nyt koska mun kaikki kaverit on ihan parhautta puhuinko mä sitten suomea tai ruotsia niiden kans, mutta on kyllä pakko myöntää että mulla on jotenkin "syvempi" suhde mun suomenruotsalaisiin kavereihin kuin suomalaisiin kavereihin. Nyt taas, rakastan kaikkia tosi paljon, mutta mulla on vaan erilainen suhde niihin. En todellakaan sano että mun ystävyysuhteet suomenruotsalaisiin on mitenkään parempia, vaan erilaiset :D

Nyt tuli kyllä pitkä juttu kirjoitettua ja voisin kirjoittaa varmaan lisää mutta jotta saisin tänkin tekstin jotenkin hienosti lopetettua nyt. Haluan sanoa että mä oon ehkä vähän sitten epätyypillinen suomenruotsalainen. Mä oon ylpeä, kiitollinen ja onnellinen siitä että mun äidinkieli on ruotsi, mutta ei se musta mitenkään parempaa ihmistä tee. Oon ylpeä suomalainen. Yleensä jos joku kysyy multa että "Mia, say something in your language" niin mä sanon jotain suomeksi, mutta selitän sitten että mä puhun kahta kieltä ja yleensä sanon sit kans saman asian ruotsiksi. 

Mä toivon että ruotsi säilyy suomessa ainiaan ja että ihmiset ymmärtäis mikä rikkaus on osata ruotsia. Mun lapset tulee ainakin käymään ruotsinkielistä koulua ja mä aion puhua niille ruotsia, koska se on iso etu niille oppia sitä pienestä saakka. Toivon kans että kaikki suomenkieliset ymmärtäis opiskella sitä ruotsia kun sitä kerran opetetaan. Se on vaikee kieli suomalaiselle, tiedän, mutta kyllä sen voi oppia!

Toivon että kukaan ei oo saanut musta mitenkään ylimielistä kuvaa, koska mä en oikeesti oo semmoinen. Vai oonko? Tässä tekstissä mä yritin olla sanomatta "me suomenruotsalaiset sitä ja tätä" ja "te suomenkieliset sitä ja tätä" koska ollaan kaikki vaan ihan suomalaisia, jooko?