Aivan mahtava viikonloppu takana New York Cityssä! Tänään aamulla syötiin aamupalaa hostellilla ja jatkettiin matkaa Central Parkiin Times Squaren kautta. Tai no, meidän hostelli oli nyt periatteeksi ihan TSQllä joten käveltiin aina sen läpi kun mentiin jonnekkin. Tultiin Central Parkille ja kaikki kolme suomityttöä katto sitä sillai että "Hyi onpa harvinaisen ruma näky... XD" (koska puissa ei ollu lehtiä) ja käveltiin siitä Mäkkäriin ostamaan Mc Flurryä. Siis ollaan mekin jotain ihme haaskalintuja. Tyypit on New Yorkissa mahdollisuutena ottaa aamukävelu Central Parkissa (tai tehä vaikka mitä muuta) mutta päättääkin että Mäkissä on paremmat bileet, Mc Flurry seurana. Mua nolottaa meidän puolesta. Siis ollaanko ihan hirveitä ihmisiä kun on nää prioriteetit vähän hukassa? Nyt pitää kyllä tehdä naamapalmu itselleni kun on niin ääliö olo XD. Mahdollisuutena nähdä Nyciä mutta EI, ME MENNÄÄN MÄKKIIN.
Ulkona oli 70 fahrenheit eli yli 20 astetta tänään! Aivan ihana ilma. New Yorkissa jotkut käveli shortseissa ja jotkut Uggseissa ja toppatakeissa. Oli pukeutuminn vähän hukassa joillaki.
Mäkin jälkeen vikat Time Square kuvat ja sieltä hostellin kautta bussille joka vei meijät koti DChen. Bussi kesti vähän kauemin tänään koska oli viikonloppuruuhkaa mutta mikäs siinä hyvää musiikkia kuunnellessa ja hyvä seura vieressä ja edessä (vaikka Helmi nukkuki 95% matkasta...). Otettiin Sadun kans metro kotiapäin ja käveltiin metrolta 30 min Sadun talolle missä mun auto odotti mua ja mä kruisailin kotiin.
Bye for now but don't worry. I'll be back <3
Kukaan ei ollu kotona kun tulin joten ehdin rauhassa syödä iltapalaksi omenan kunnes kuulin että ovi kävi ja vanhempi pojista juoksi mun huoneeseen ja heittäyty mun syliin. Siis se on niin ihana kun se selvästi tykkää musta nykyään!! Ihanaa kun oon "murtanut sen kuoren". Ei siinä menny kun melkein 6 kuukautta mutta nyt me ollaan kun mitkäki parhaat kaverukset (suurin osa ajasta ainaki). Mun oli tarkoitus mennä tänään illalla yhtiin "White partyihin" joka järjestetään parhaimmillaan yhen amerikkalaisen kämpillä täällä meidän lähellä mutta arvaatteko jaksoinko enään mennä kun bussi oli niin myöhään? Ja kyllä toi oma sänky houkutti ihan liian paljon.
Mutta pakko vielä kiittää parasta matkaseuraa. Oon niin onnellinen että mulla on Satu ja Helmi täällä jakassa mun kanssa ilot ja surut. Parhaat neitoset, hirveetä ajatella sitä kun menee kotiin eikä saa enään viettää paljon aikaa näiden nolojen junttien kanssa. Hyi mikä ajatus!
Ai jouluaatto muka ylihuomenna? Anna mä nauran. Mulla on joulufiilis yhtä kova niinku oli kesälläkin, eli täys nolla. Menee jopa ehkä miinuspuolelle. Nyt alan nukkumaan, ei oo muuten mun sänky tuntunu näin mukavalta pitkään aikaan. Tää tuntuu hassulta mutta kai mä voin sanoa että borta bra men hemma bäst? DCkin tuntui ihmeellisesti kyllä niin kotoisalta kun käveltiin metrolle. Ihana kakkoskoti <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti