Come stop your crying, it will be alright

Eilinen päivä oli taas tosi kiva! Mulla ja äidillä on niin kaverillinen suhde että me voidaan tehä kaikkea kivaa yhdessä! Me ei olla muuten kertaakaan riidelty tai mitään, nautittu vaan 24/7!

Aloitettiin aamu aamupalalla ja kävelyllä central Parkissa! Sieltä 5th avenuelle shoppailemaan. Tapasin muuten ihan sattumoisin kaks suomalaista aupparia jotka tapasin kaks viikkoa sitten nycissä:D Käytiin syömässä äidin kanssa ja sitten tultiin hotellille huilimaan. Katottiin Disney Channeliä joku 2 tuntia:D Sitten Time Squarelle shoppailemaan ja sieltä mentiin sitte kattomaan Mamma Mia! Broadwayllä! Mamma Mia on yks mun lempparistooreista ja tääkin oli tosi hyvä mutta ei niin hyvä kun mä olisin toivonut. Siis monesta näyttelijästä näki että ne on tehny tota jo pari vuotta ja että "tää on nyt yks näytös muiden joukossa". Huomas kans että ne oli lisänny sinne vähän omia juttuja jotta niiden työ ois hauskempaa niiden näkökulmasta. Yhessä kohdassa tuli kyllä ihan oma "teatteriura" mieleen! Mä olin kaks kesää mukana kesäteatterissa. Me treenattiin koko kevät ja sitten meillä oli 17 näytöstä kesäkuun aikana. Tossa mamma miassa oli yks scene missä tyypit tanssi räpylät jalassa ja sekoili ja siis joo morjens, meitsiki tanssi 13 vuotiaana räpylät jalassa Heinähattu ja Vilttitossu näytelmässä:D:D Hymyilin niin paljon kun se toi niin hyviä muistoja mieleen! Noi kaks kesää kun olin mukana Finns Sommarteaterissa oli kyllä kaks elämäni parasta kesää! Tuli taas mieli päästä lavalle! Lucky people ketkä on päässy Broadwaylle asti!

Illalla mentiin vielä froyolle ja sieltä nukkumaan! 

Mietittiin että pikkuveikalle vois ostaa tulijaisia:D:D

Nyt on sitten heipat sanottu äidille. Olihan se vaikeeta ja kyyneliltä ei säästytty mutta tällä kertaa oli helpompaa kun 10 viikkoa sitten kun lähdin kotoa! Rakastan vaan äitiä niin suunnattoman paljon ja meillä oli ihan huippu viikko!!! Me nähdään sitte taas 5 kuukauden päästä. Mulla on yllättävän hyvä fiilis. Luulin että olisin ihan murtunut mutta mä oon ihan fine. Jouduin odottaa bussia kaks tuntia siitä kun äippä lähti joten käppäilin kaikessa rauhassa Penn Stationille ja istuin mäkissä, valutin kyyneliä ja söin mcflurryä. Mulla on niin paljon kaikkea kivaa mitä tapahtuu joten ei mun tarvi olla surullinen. En olis todellakaan halunnut lähteä äidin mukaan takasin suomeen, olisin vaan halunnu että mamma jää tänne mun kanssa... Pakko sanoa että mulla ja mun äidillä on kyllä niin erikoinen suhde. Se on sellainen tosi syvä ja aito. Oon tosi onnekas että oon niin läheinen mun äidin kanssa. Varmaan tulee itkukohtauksia tän viikon aikana mutta kyllä mä pärjään! Tuntuu vaan niin hassulta sanoa että nähdään 5 kuukauden päästä. Mutta kyllä aika tulee menemään nopeesti! Huomenna oon ollu täällä jo 10 viikkoa! Lisää nyc kuvia kunhan pääsen koneelle. Nyt istun jonkun varmaan turkkilaisen miehen vieressä täällä bussissa ja 3 tuntia matkaa washingtoniin. Ihana Janine hakee mut metrolta. Pakko myöntää että kyllä mulla on vähän ikävä mun vaippamonstereita siellä koti-Vieginiassa! Onneks saan varmaan halata niitä tänään illalla. Tai no vanhempi juoksee karkuun mutta sille voi lähettää lentosuukkoja:D Elämä on mukavaa!  

Ja pakko vielä sanoa että niin ihanaa kun 5 eri kaveria on nyt lähettäny viestiä ja kysyny että mitkä fiilikset! Ihanaa tietää että täälläkin on ihmisiä jotka välittää<3