"Just because you fail once, doesn't mean you're going to fail everything."

Noni! Eka kunnon päivä poikien kanssa pulkassa! Oli ihan jees. Pojat totteli semi hyvin joten ei valittamista. Hengattiin tässä talon ympäri, käytiin metsässä (fail..) ja sitten leikittiin sisällä. Olin off 4:30pm ja hengailin tässä kotona vähän aikaa ennenkuin hain mun uuden Australiakamun ja mentiin yhteen mega shoppingmalliin shoppailee. Sinne ajoi noin 15-20 min (paitsi menomatkalla kun otin väärän kaistan ja jouduttiin mennä jotain kiertoteitä...) ja oli kivaa. Syötiin ja käveltiin kaupoissa. A oli tosi kiva, se on kotoisin Sydneystä ja se ei ees tienny missä Suomi on ja kun kerroin että joo tyypit kävelee shortseissa jo 15 asteen jälkeen niin sen suu meinas tippua. Se kertoi että niiden kylmimmät talvipäivät on 15 astetta ja joo naureskeltiin siinä sille! Huomattiin kuitenkin että vaikka me asutaan eri puolilla maailmaa niin yhtä hassuja nää amerikkalaiset on meijän mielestä :D Ajoin An kotiin ja tulin kotiin ja joo täällä odottikin kiva pieni ylläri joka vähän pilas mun päivän. Tää on just tätä "being emotional" vaihetta kun kaikki pienimmätkin asiat iskee kovaa ja ilkeesti. Kun tulin sisään niin hostmom huusi mut yläkertaan erilaisella äänellä kun normisti ja sitten menin ja siellä odotti pikku ruma punkki joka löyty hostpojasta. Hostäiskä kysy että muistinkos katsastaa punkit pojista kun olin metsässä ja joo enpä loppujen lopuksi ollut muistanut. Ajattelin sitä oikeesti koko ajan siellä metsässä ja ohjailin poikia niin että ne ei kävelis minkään rämeikön läpi ja muistuttelin itteeni että mun pitää kattoo ne läpi kun tullaan sisälle mutta unohdin kuitenkin ja nyt on tosi paha mieli tosta. Oon vaan vihanen ittelleni että unohdin katsoa. Eihän toi nyt sinänsä oo mikään maailmaa kaatava juttu mutta harmittaa että en muistanut ja poitsusta löyty punkki... EI kiva. Huomenna ei ainakaan mennä metsään. Haluun vaan nukkumaan ja unohtaa koko asian. Ja miks hitossa joku niin pieni eläin kuin punkki pilaa koko mun päivän? Noni morjensta ja hyvää aamua rakas suomi!

Siinä mun kotikadun päätyä. Oltiin poikien kanssa pyöräilemässä. Tää loppukatu on vaan pari vuotta vanha kun se"normikatu" on jo 30v vanha, joten tää näyttää tosi fancyltä!

Leegoja, leegoja ja paljon riitoja siitä kuka leikkii milläkin leegolla :D

Mä sain taikasauvan metsään! Harry Potter fiilis!

P*rkeleen punkit siellä! Mutta tästä metästä tulee mieleen ihan The Hunger Games metsä!

JA SIELLÄ!

Jep, kaveri löyty. 

Käveltiin sisään An kanssa tollaseen American Girl kauppaan ja siis voi jumala! Kaks kerrosta creepyjä nukkeja jotka kaikki oli erilaisia. Ja siis sitä tavaroiden ja vaatteiden määrää! Siellä oli jopa kahvila johon voi mennä nukensa kanssa ja nukille (hitto en osaa suomea enään, MITEN TOI TAIVUTETAAN?) oli jopa booster seat elikkä sellanen koroke tuoli. 

Sorruin taas. Huomenna en syö mitään epäterveellistä. Mä lupaan. Meitsi laskee kalorit huomenna. 1500 rajana :D Joo elikkä yhestä hiton pastapalasesta tulee jo melkein se 1500. Ihan tosi, täällä on kaikki niin rasvaista. Tänään vedin muuten salee 5000+ :D hehe. Ens viikolla liityn salille. En viitti tällä viikolla koska oon poikien kanssa muutenki niin aktiivisesti. 

Ja hei muuten. Ei tässä oo kun 49 viikkoa kunnes pääsen kotiin. 3 viikkoa Jenkeissä pulkassa. Tuntuu siltä kun olisin ollut täällä ikuisuuden. Mutta emmä valita. Kyllä täällä on ihan kivaa. Ja kivempaa tulee olemaan kun tutustuu ihmisiin!

Ja p.s. whatsappailin hostmomille äsken tosta punkkijutusta että mulle tuli paha mieli kun unohdin mutta mun hostmom oli niin kiltti ja se rauhoitteli ja sano että ne löys sen ennenkuin se oli kinnittyny joten ei hätää ja että mun kannattaa tarkistaa itteni. Ja että ei se oo mun syy että pojilta löytyy punkkeja. Me asutaan kuitenkin ihan metsän vieressä joten ei mulla oo mitään hätää. Elämä jatkuu!