Hello little fighter, soon it will be brighter!

Siis nyt oikeesti mitä ihmettä. Mulla on täällä kaikki hyvin, en haluais olla kotona, mutta hetikun chattaan/nään/puhun äidin iskän tai isovanhempien kanssa mulla tulee joku ihme itkukohtaus. Näitä on tänään ollut jo kolme?! Mä en voi näille mitään, nää vaan tulee vaikka kuinka pistän vastaan. Mikä ihme muhun on iskenyt? En koskaan uskonut että reagoisin näin voimakkaasti. En mä edes haluais olla siellä kotona nyt. Haluan olla täällä, mutta on vaan sekavat fiilikset. Toivon että tää on normaalia. Ainakin mun LCC ja hostmom sanoi niin. Mä tsemppaan täällä! Oon kyllä iloinen että oon täällä!! Sain just tietää että tässä ihan lähellä asuu yks tyttö ja pistin sille facebookissa viestiä! Huomenna tapaan yhden tytön ja haluan kans huomenna mennä shoppailemaan! Ja huomenna on ehkä Iphone time! Hurraa, kyllä elämä on hienoa vaikka mulla on täällä ihan rollercoaster fiilikset. Yhtenä hetkenä oon on the top, toisena on the bottom. Mut hei, elämä on.

It's not about how fast I get there, it's not about what's waiting on the other side. It's the climb.