Helan går & rapujuhlat

Siis pakko sanoa että mä oon aika nolo suomenruotsalainen. Osaan yhden snapsilaulun, ja se siitä. Ainakun meillä on kaveriporukan kanssa ollut jonkunlainen illallinen ja ollaan laulettu, mä oon istunut hiljaa nolona kun en oo osanu mitään.. Eilen oli siis rapujuhlat meidän perhetuttavien mökillä. Ajettiin heidän luokse aamupäivällä ja oli kyllä niin ihanat suomimaisemat että mä vaan kattelin ympäri ja ihailin kuinka kauniissa maassa asunkaan!

Päivä meni aurinkoa ottaen, uiden ja mä vedin mulle tutuksi tulleen päiväunen myös just ennen ruokaa. Aloitettiin ravuilla, mä söin kaksi. En oo koskaan oikeastaan tykännyt syödä rapuja, kun jotenkin se aina kattoo mua sillai että "älä syö mua jooko". Selätin nyt kuitenkin kaksi, ihan vaan koska se kuuluu rapujuhlaan syödä rapuja. Mun pikkuveli ja sen tyttöystävä ei koskenut yhteenkään, joten mulla nous aikuisuuspisteet. Ja tottakai laulettiin pari rapulaulua, ja varsinkin iskä pisti kunnolla menemään. Vähän korkeelta meni mutta ei se iskän laulamista haitannut.

Rapujen jälkeen meidän perhetuttavat oli valmistaneet ribsejä BBQ kastikkeessa ja jälkkäriksi tehtiin smoresseja, jotka näytti kelpaavan kaikille. Äiti ja meidän perhetuttavien äiti tais syödä 4 isoa ja kehu että on hyviä. Suomalaisille tiedoksi että käytettiin viljaisia Marie keksejä ja pandan suklaata, koska Pandan suklaa on ohuempaa niin se sulaa hyvin sen vaahtokarkin ollessa lämmin. 

Illalla istuin vielä skumppalasi kädessä laiturilla ja ihailin suomen kesää.

Luin muuten ihan hauskan artikkelin (http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2014071618494460_fd.shtml) iltalehden Fiidi sivuilta siitä että mitä huomaat kun sinusta tulee parikymppinen ja pakko myöntää että mä oon ainakin huomannut suurimman osan näistä. Musta on tullut vanha...

Tultiin äsken kotiin ja nyt istun kotona kunnes äiti vie mut meidän ens viikon riparisuunnittelu treffeille ja sieltä haetaan Johanna kyytiin ja lähdetään takaisin mökille. Ihanaa nähdä Johannaa, joka on ollut mun parasystävä kolmoselta asti. Meidän näkemiset jää kuitenkin yhteen kertaan, koska Johanna muuttaa takaisin ruotsiin sunnuntaina. Onneks vaan tonne naapuriin, että ei kuitenkaan kauheen pitkälle.

Mitäs muuta? Äiti varas meille matkan Kreetalle parin viikon päähän. Joten me lähetään rantalomalle perhe + pikkuveljen tyttöystävä tuossa parin viikon kuluttua. Ihan kiva päästä vaan makoilemaan rannalle ja poolille perheen kans, mutta en millään haluais taas astua lentokoneeseen ja lentokentälle... Laskin äsken että oon ollut tänä vuonna 15 eri lentokoneessa ja lentopelkoiselle se on aika paljon. 

/Mia