sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Sometimes you have to be apart from people you love, but that doesn't make you love them any less. Sometimes you love them more.

Mulla on mennyt unirytmi vähän hassuks. Herään aina ennen seittemää kun joku perheenjäsen on herännyt ja sitten nukahdan siinä heti yheksän jälkeen :D Eilen olin nukahtanut tietokone sylissä ja pikkuveli oli sitte ottanu tietokoneen pois <3 Eilen oli siis lauantai ja se päivä kun iskä ja perhetuttavat lens kotiin. Aamulla syötiin aamupalaa ja pakattiin ja kymmeneltä jätettiin meidän talo ja ajettiin beachille, samaan paikkaan missä oltiin perjantaina. 
Näkymä takapihalta!
Siitä otettiin aina aamupalaa <3
Käytiin taas Bubba Gumpissa kattomassa toinen erä jääkiekosta ja välitauolla mentiin beachille istumaan kunnes oli aika sanoa bye bye Ft Lauderdale ja lähteä ajamaan kohti Miami Airporttia. Matkalla kuunneltiin peliä mun puhelimelta ja sieltä se bronssi tuli! Lähetin hm:lle viestiä ennen peliä että "May the best team win!" ja sitte pelin jälkeen tuli LÄLLÄSLÄÄ :DDDDDDD Kiitos luoja että ne voitti, koska muuten mua oltais kiusattu täällä.
Noi droppas mut, veljen ja äidin meidän hotellille ja siinä sanottiin sitte heipat. Oli haikeeta kun oot nyt viikon ollu ihmisten ympäröimänä ja sit tänne jäi vaan minä, äiti ja veikka. Pari kyyneltä tiputin sen vuoksi että en nää iskää taas 5 kuukauteen ja kyllä heipat tuntuu pahalta. Mentiin sitten syömään hotellin ravintolaan ja oli hyvää ruokaa. 
Sitte kävikin hassusti koska iskä soitti ja sano että se oli löytäny $300 sen laukusta (Mitä ihmettä iskä......)cashinä että tulkaa lentokentältä hakemaan. No mehän lähettiin sitten vauhdilla lentokenttäbussilla kentälle ja siellä se iskä taas oli <3 Halasin sitä vähän ekstralujaa ja sitten saatettiin ne turvatarkastukseen ja vilkutettiin heipat. 

Otettiin kentältä bussi Dolphin Mallille joka oli iiso kauppakeskus Miamissa. Shoppailtiin siellä joku 3 tuntia ja jalat todellakin väsy ihan hirveesti. Lopuksi ostettiin jätskit ja hypättiin takas bussiin hotellille missä katottiin joku Twilight elokuva kunnes mä nukahdin. 
Kyllä se vaan niin on että heipat sattuu. Tää loma on ollut niin huippu kun vaan loma voi olla. Tietysti tämä eräs tekijä on aika ajoin latistanut fiilistä kun sitä on tullut ajetelleeksi. Mulla on vaan sitä otusta niin tajuttoman ikävä että menee itkuks joka kerta kun ajattelen asiaa. Mutta tää on sitä elämää. Oon kuitenkin nauttinut tästä lomasta aivan tosi paljon ja tulee niin ikävä perhettä. Mutta kyllä se on tosiasia että mulla on ikävä Virginiaa ja mun aupparikavereitakin, eli takaisinmeno ei tunnu yhtä pahalta kun silloin syyskuussa kun äiti oli täällä, koska nyt mulla on ihan parhaat kaverit Virginiassa jotka odottaa mua kotiin <3
Tänään lähetään Miami Beachille koko päiväks ja nautitaan auringosta, seurasta ja beachistä. Huomenna meen kotiin.

"All healing is first a healing of the heart." - Carl Townsend
<3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti