It's okay to be back.

Siis en voi uskoa että heräsin tänään äidin vierestä, Miamista, ja nyt makaan omassa sängyssä yksin. Koko reissu tuntuu jo kaukaiselta. Onneks mulla on mun huiput hostpojat jotka sai mut tuntemaan itteni tervettulleeks! Lähin hakemaan niitä koulusta ja vanhempi tuli autoon niin se hymyili isosti ja alko heti iloisena kertomaan tarinoita kuluneesta viikosta, nuorempi taas oli ihan tosi tosi onnellinen ja hymyili, nauroi ja anto pusuja ja halas ihan toosi pitkään ja lujaa <3 Oli ihanaa nähdä että niillä oli selvästi ollu ikävä, ja tulin tästä niin hyvälle tuulelle että ei mua yhtään haitannut että oon takas. Vein pojat iskälle, lähin salille (vihdoinkin kun pääsin eroon yskästä floridassa) ja siitä aupparitapaamiseen Vapiaanoon. Näin Janinea, Lauraa ja Neleä ja oli ihan hyvä mieli. Nyt makaan omassa sängyssä ja tottakai tuntuu tyhjältä, mutta on ihan ok olla takas. En mä suomeen haluis mennä, haluun vaan takas lomalle perheen kans lämpöseen. Huomenna sit taas aamusta alkaen normiarki. Suunnitelmissa salillakäynti ja illalla Kim ja Laura aikaa. Kyllä tämä tästä. Nyt väsyttää ihan tosi paljon ja kello on vaan 9:30. Taidan kyllä alkaa nukkumaan nyt heti. XOXO