If monday was a person...

Hyi onpa ilkeä kuva... :(

Maanantait, ei luoja. Aamu oli just sellainen niin paha maanantai cranky päivä pojilla että ei oo varmaan koskaan ollu noin pahaa. Jouduin lopuks kantamaan 5vn autoon koska muuten myöhästytään, onneks se rauhoittu siitä sitte:D Onneks mulla on ihan tooooooooooosi pitkä pinna ja jos mua ärsyttää niin osaan pitää sen sisälläni ja hoitaa hommat. Molemmat pojat lupasi että ne nousee kiltisti huomenna, saa nähdä! 

Kun olin vienyt pojat tulin kotiin ja hyppäsin takaisin sänkyyn. En noussutkaan siitä kuuteen tuntiin ennenkuin kello oli 3:15 ja mä lähin hakemaan pojat ja viemään ne iskälle. Kun tulin kotiin siivoilin äkkiä ja lähdin sitte lenkille. Lupaus pitää! Juoksin taas sen 2km meidän kotikadun päähän ja sitten kävelin takaisin. Meni ehkä sellaiset 25 min? Sitten hyppäsin suihkuun ja menin hakemaan Neleä ja Helmiinaa. Mentiin IHOPpiin syömään dinneriä ja joo, mä söin pannukakkuja haha! Nooh, ne oli ihan plain pancakes eikä mitään tajuttomia sokeripommeja (niin varmaan...). Juteltiin ja sellasta mukavaa kunnes suunattiin kotia taas! 

Oli kuuma lenkkeillä 25 asteessa ja auringonpaisteessa... Huomenna meen varmaan vähän myöhemmin kun alkaa jo viiletä!

Odottelin Neleä. Siis sen kotikatu on ehkä maailman täydellisin jenkkikatu<3 RAKASTAN SITÄ! 

Vienna metro <3 Ahh tota vakkaripaikkaa!

Nyt viimeaikoina (viimepäivinä..) on muuten ollu tosi ikävä kavereita. Tänään kirjoittelin kuulumisia varmaan 5 eri kaverin kanssa ja joo, ikävä on. Jotenkin musta tuntuu siltä että en voi nauttia tästä kaikesta täysiä kun en voi kokea sitä mun parhaiden kavereiden kanssa. Siis todellakin on kivoja kavereita täällä, mutta just ku ajattelen jotain high school football gameä tai vaikka sitä housepartyä niin voi vitsi, kyllä olisin tarvinu mun parhaat kaverit sinne riehumaan mun kanssa! Kävin sitte Katun instagramin läpi ja sieltä löyty m.m nää kuvat ja voi niitä muistoja. Tuntuu ihan oudolta katella noita kuvia kun mä oon ihan katun vieressä. Tekispä mieli halata sitä nyt. Kauheeta koska kuuntelen nyt just Sterling Knight - Hero laulua ja se on ollu Katun lempparilaulu. Huhhu, tässähän herkistyy :D Miks mä rääkkään itseäni!? Nyt loppui Mia. 

Siis pakko vaan sanoa että KATU JAG ÄLSKAR DEJ SÅ MYCKET.

P.s äsken kun ajoin kotiin niin meillä on täällä lähellä sellainen 200 vuotta vanha koulurakennus joka on metsänvieressä ja nyt siihen oli tien viereen laitettu sellaisia ukkeleita seisomaan ja siis mä melkein ajoin ojaan kun näin ne. Ne näytti ihan joltain zombieilta jotka seiso sitä aitaa vasten tien reunassa. Ja voitte just kuvitella kun täällä ei oo mitään katuvaloja ja mun auton valot ainoina valoina osui niihin "ihmisiin". Pissasin melkein housuun.