sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Your home is where your mom is

Olipas mukaa päivä! Aamulla lähin kävelylenkille saksalaisen Ln kanssa! Käveltiin joku 4km jossain 35 minuutissa ja vaan juteltiin. Oli kivaa! Tulin kotiin, kävin suihkussa ja lähdin hakemaan An joka on ranskalainen ja N joka on saksalainen. Mentiin eka mallille kävelemään ja sieltä Starbucksiin. Käytiin kans Town Centerissä kävelemässä koska siellä oli jotkut markkinat. Sen jälkeen dinnerille Silver Dineriin ja sitten kotiin. Tää oli nyt toka kerta kun tapasin molemmat ja ne oli tosi kivoja! A asuu Janinen naapurissa joten ihan tossa lähellä! N asuu kans suht lähellä, vaan joku 5 minuutin ajomatka:) Musta tuntuu että noista molemmista voi tulla mulle tosi tärkeitä tän vuoden aikana! Ihanaa kun on niin paljon kivoja ihmisiä ympärillä!
Kävelyllä tuli tossa kohtaa ihan kotifiilis! Näytti ihan Lohjan järveltä<3 Mutta niin, tossa järvessä ei voi uida ja siellä uiskentelee kilpikonnia joten joo, ei oo kyllä ihan lohjanjärvi kuiteskaa:D
Siivosin mun huoneen! Sänky kauniisti pedattuna ja sillai:D

Nyt en tiedä oikein miten päin olisin koska mun MAMMA tulee tänne ihan kohta!! Se on nyt jo New Yorkissa odottelemassa Washingtonin lentoa. Ei tässä oo ku vähän yli 3 tuntia kunnes nään mamia taas! Samalla kun oon tosi iloinen niin oon kans tosi surullinen että se tulee. Oon nyt pystyny odottamaan tätä 5 viikkoa ja nyt se on jo kohta täällä ja viikon päästä mulla ei oo mitä odottaa enään ja taas kauhea ikävä. Oon joutunu olemaan nyt niin vahva joten musta tuntuu että tän viikon jälkeen muistan taas miltä tuntuu olla oman äidin sylissä ja turvassa joten sitten kun äiti menee kotiin niin tuun olemaan tosi surullinen taas. Koska vaikka mulla on täällä mukava hostperhe, niin mä kaipaan sitä että joku välittää musta syvästi ja aidosti. Vaikea selittää... Siis tottakai mun hostperhe välittää musta, mutta ei sillain kun oma perhe. Mua itkettää jo nyt kun mä kirjoitan tätä:D En ees halua tietää miten paljon mä itken taas sitte ku joudun sanoo heipat mamille New Yorkissa viikon päästä. Onneks mulla on monta kaveria jotka on jo sanonu että ne hengaa sitten mun kanssa joka päivä että mulla ei oo niin kova koti-ikävä ja että ne syö suklaata mun kanssa suruun:D True friends haha! No, eka me vietetään ihana viikko äidin kanssa. Joudun kyllä olemaan töissä nää neljä ekaa päivää mutta sitten torstaina it's all me and mom :)
En tiedä jos tuun samalla tavalla kirjoittamaan blogia nyt tulevalla viikolla. Haluan viettää joka ikisen hetken äidin kanssa! Ehkä tuun kirjoittamaan jos mun mami nukahtaa jo yheksältä jetlagin takia, mutta for so long, ihanaa viikkoa kaikille!

"If ever there is tomorrow when we're not together. There is something you must always remember. You are braver than you believe, stronger than you seem, and smarter than you think. But the most important thing is, even if we're apart... I'll always be with you."

2 kommenttia:

  1. Tiiän tunteen, oon kans tähän asti elänyt vaikeetkin päivät sen voimalla et mun poikaystävä tulee kohta ja nyt kun se sit tulee ens pe ja vietetään ihana viikko yhdessä ni mitäs sitten sen jälkeen... kun en ees tie koska näen sen seuraavan kerran :/ pelottaa jo etukäteen ja mietin oonko ihan maassa sit loman jälkeen. Mut no, ehkä ei kannata etukäteen stressata, tulee sit mitä tulee ja aina siitä selvii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo just näin! No, mun koko perhe tulee helmikuussa tänne mutta sinne on ikuisuus! Mutta niin no, pitää varmaan vaan suunnitella jotain viikonloppureissua mitä voi odottaa!
      Ooi pidäppä IHANA viikko sun poikaystvän kanssa!! Siis se tunne kun saat halata jotakuta maailman tärkeintä pitkään aikaan. HERRANJUMALA. Sitä onnellisuuden määrää! You'll experience it ;)

      Poista