Aloin kattelee kuvia facebookista ja teki sitten mieli laittaa kuvia mun rakkaista blogiin. Ikävä on, mutta hei, 48 viikkoa ja mä oon taas tulossa kotiinpäin! Aika menee nopeesti.
Pakko kans sanoa että vähän kateellisena seuraan kaikkien kavereiden uusia opiskeluja. Ne saa astua sisään opiskelijaelämään, muuttaa kotoota pois, tavata kaikkia uusia ihmisiä ja bilettää. Haha, oon kyllä vähän outo että mulla on ikävä koulua? No, vuoden päästä mäkin oon siinä tilanteessa. Mulla on muuten nyt kokoajan sellainen fiilis että en jaksa odottaa kunnes pääsen taas kotiin ja takaisin kouluun ja elämääni suomessa. Enhän mä tietenkään haluais kotiin täältä vielä koska ei mulla just nyt ois mitään tekemistä suomessa, haluaisin vaan että tulis elokuu 2014 ja että mä pääsen kouluun? Oonpa hassu. Mutta bless that day kun mä kävelen Helsinki-Vantaan lentokentän ovista ulos. Tulee olemaan niin siistiä pystyä sanomaan että "mä tein sen!". Eihän tässä oo kun 299 päivää kunnes työt loppuu. Ei oo totta, laskenko mä jo päiviä :D
On muuten hassua koska vaikka oon nyt ollu erossa ystävistä jo yli 7 viikkoa ja parista kaverista jo yli 10 viikkoa, niin ne tuntuu kuitenkin niin läheisiltä. Tänään tekstailin melkein koko päivän Linnean kanssa ja siis ei ees tunnu että se on kaukana musta vaikka ei ollakkaan nähty 51 päivään. Ihan lähellä se on kuitenkin. Ja ihan yhtä tyhmät jutut meillä on. Sen takia toi otsikko. Oon niin blessed perheestä ja kaikista ystävistä mitä mulla on kotona. Tiedän että en tuu olemaan ihan kaikkien kanssa enään yhteyksissä kun palaan koska me vaan jatketaan matkaa eri suuntiin, mutta oon niin onnellinen koska tiedän että siellä kotona tulee kuitenkin olemaan monta hyvää ystävää jäljellä kenen kanssa mikään ei oo muuttunut. I LOVE YOU
Ei oo mitään tekemistä minkään kans ja ihan uteliasuutta kysyn et missä oot käyny lukion! :)
VastaaPoista